Konsti Elää kauwwan

Eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria Terweyden warjelemisexi ja saada elää isohon ikähän .

Wasasa 1786 . Prändätty G . W . Londicerildä .

Joka tahtoo hywin terwesnä pysyä , ja kauwwan eleä pitkä ijällisexi , se eläkään kohtuullisesti juomasa ruasa , rakkauden harjoituxesa , kylwysä eli saunankäymisesä , suonen lyönnisä , nukkumisesä , työsä , murheesa ja muisa asian-haaroisa.

1 § . Watta on ihmisesä nijnkuin pata , ja maxa nijnkuin tuli sen alla , kuin se kiehuu ; sentähden pitä wahta pidettämän lämminnä , käwelemisen , eli kätten työn eli ruumijn waiwaamisen kautta , wähä ennen rualle mennesä ; että watta edeltä ylös lämpiää , ennen kuin ruokaa uudesta nautitaan .

Ruan jälkeen ei pidä rutosti työhön ruwettaman.

2 § . Kauwan paastota ja nälkää nähdä , yli oikian ruan ajan , ei ole terweellinen ; sillä ihminen saa wattaansa kelwotointa märkyyttä ja ilmasta , kinoa.

3 § . Älä syö , joss ei ole nälkä ; ja watta tyhjetty entisestä ruasta ; muutoin kartutat mädättäwäisiä kinoja .

4 § . Älä monta tijmaa ruokaile , äläkä syö monenlaisia .

5 § . Kesällä syödään wähemmän , talwella enemmän ; mutta ruan wälijn juodaan wähä ja usein.

6 § . Lihawa ja raswanen ruoka estää ruan sulamisen , makia ruoka ylös sulaa kinot.

Lijan suolainen ja palanut , wahingoittaa wattan .

7 § . Pese suus , hambaas , silmäs , korwas tausta kylmällä lähde wedellä joka aamu , wahwistaa näön , kuulon ja hampaan , wanhaan ikään.

8 § . Harjaa ja kampaa usein pääsi , että ajwon lijat höyryt ulos pääsewät.

9 § . Käwele ja lijku , jotain ylös nostuasi , että loka joka yöllä on kokoontunut suolijn , laskeusi alas päin , ulos perkauxeen.

10 § . Suuri ja äkkinäinen wihastuminen , ja raskas pitkällinen murhe ja huoli , kuiwaawat ylös ruumijn ja wiewät wihdoin kuolemaan.

Samoin äkkinäinen ja huomahtematoin ilo ; sentähden sekä wiha , murhe ja suuri ihastuminen pitää olla kohtuullinen.

11 § . Juopumus wäkewistä juomista , tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi , wahingoittaa wattan , ja matkaan saattaa aiwolle ja koko ruumijlle paljon pahaa.

12 § . Hapoin olut , eli se kuin on prykätty kissastuneista ja happoimista maltaista , on sangen wahingollinen , samoin se juoma joka ei ole hywin keitetty , josta tulee pureita ja wattan wäänteitä.

Aiwan tuoreesta ja samiasta juomasta tulee kiwi-tauti .

Wesi ja maito , kirnupijmä erinommaittain on luonnollisin ja terweellisin juoma .

13 § . Uni eli nukkuminen on sangen hywä , kuin se on kohtuullinen ; sillä se waikuttaa teräwän ymmärryxen , hywän muiston , ja kewiän työn ; wahwistaa ne luonnolliset woimat , saattaa ruumijn lihawaxi ja luonnon lämpymäxi.

14 § . Mutta lijkanainen nukkuminen ei ole hywä ; sillä sijtä kuiwettuu ruumis , ja lisää kinoja ja sitkeitä märkyyxiä , keripukkia ja rewäsintä .

15 § . Likin ruokaa , juomaa ja unta , on lijkunto , askaroitseminen ja työn tekeminen , sekä ruumille että mielelle terweydexi.

Lijkunto , ajaa suonista ja jäsenistä pahat märkyydet , ja kiskoo ne irralle ja ikänänsä kuin pois hiwuttaa.

16 § . Paljo walwominen on wahingollinen ja wähentää sen luonnollisen lämpymän aiwan paljon , häwittää sen luonnollisen märkyyden , ja kaswoin kauneuden , lisää sappea ja kuiwaa ruumijn ylön paljon .

17 § . Älä pidätä wettäs , tuulta ja muuta luonnollista tarwettas , waan toimita ne luonnon waatimuxen perästä.

Kiwi-taudit , pureet ja muut wiat tulewat joss ei luontoa totella sen waatiessa.

18 § . Että usein purgerata ja lääkityxiä nauttia , on wahingollinen : luonto tottuu wihdon nijhin , ettei se mitään tottele ; ja ne wetäwät ja imewät pois sen luonnollisen märkyyden.

19 § . Kolme kappaletta , joss nijstä waarin otettaan , pitäwät Terwesnä : 1:xi , pitää jalkansa aina kuiwana ja lämminnä . 2:xi , että watta on auki luonnolliseen perkauxeen . 3:xi , että pää pidetään kylmempänä kuin jalat.

Jalkain märkyydestä ja huolimattomuudesta kuolee enin osa ihmisiä .

20 § . Iloinen mieli ja tytywäisyys lisää ikää.

Merkit , joista tietään , joss joku Elää Wanhaxi :
Lewiät rinnat , mutt ej ylös kohonneet , hoikka watta ; lihasuoniset reidet ja sääret karheilla karwoilla , iso pää ; tiwis ja luja iho ja nahka ; enemmän lihaa , kuin lihawuutta ; kewiä ja tasanen hengen weto , ettei rinta nouse ylös ; waltasuoni ej lyö lujemmin eli nopeemmin juostua eli kijwettyä ylös mäkeä ; tasainen uni ettei kaikista napsahduxista herää ; että pian nukkuu ; syöö wahwat atriat , ja ei usein käy tarpeelleen ; kowa tarwes ; mutta oikialla ajalla ; iloinen ja leikkinen , joka ej pane kaikkia mielelleen ; ej murehdi turhia ; on hilpiä ja lijkunnosa.

Mutta ne jotka owat kowin wirkut , käywät nopiasti ja tekewät ylön hilpiästi , eiwät elä nijnkauwwan kuin ne jotka owat werkkaiset.

Ne joilla on hywä terweys ja eiwät paljon lijku tulewat wijmmein lihawaxi.

Ruoka sulaa pikemmin yhen iloisen , kuin murheellisen tykönä , sentähden syödesä pitää olla sijwo puheita.

Jolla on pitkä kaula ja hieno iho , ej elä paljon yli 30 ennenkuin saa keuhko taudin.

Joilla on lyhyt kaula ja pienet iho karwat , kuolewat enimmästi halwattuna.

Ylönpaldinen äkkinen lijkunto waikutta myös halwauxen.

Joka on lassa ja nuorna elänyt sijwollisesti ja kohtuullisesti , se saa wielä wanhanain nauttia jaloa terweyttä , ja iloista hywää omaa tuntoa.